maanantai 17. syyskuuta 2012

Hyvä Pointti

Moi taas!!!

Oon vissiin enemmän tai vähemmän virallisesti luvannu kirjottaa jatkoriparin jälkeen, näin siis tapahtukoon. Kuluneen viikonloppuni vietin Pointti-tapahtumassa Ryttylässä ja kyllä kelpas! (Jos et oo kuullu koko paikasta niin sellanen kylä Kansanlähetysopistoineen löytyy jostain Hämeenlinnan ja Riihimäen välimaastosta :D) Tätä Pointtia vois nyt vähän analysoida pienen matkakertomuksen muodossa.

Perjantain koulutunnilla kävin ainoastaan pitämässä (saman aamun aikana kyhätyn :D) maailmanuskontoesitelmän, joka nojautui pitkälti improvisaatioon. Hyvin se kumminkin meni, ja fiilikset peruskorkeella suuntasin Jykylän juna-asemalle. Matka tuli ja meni, ja perillä Rydessä suunnattiin tietty Saleen heti alkajaisiksi. Fiilisosastoa nosti entisestään vanha kunnon jälleennäkemisrumba, joka sisälsi tyypillisesti ainakin puoli tuntia jonottamista ilmottautumiseen sekä melkosen määrän halauksia ja lyhyitä kuulumistenvaihtoja samalla. Illan ohjelmasta mainittakoon ennen kaikkea suklaansyöntikilpailu; söin päälle puolet meiän ryhmän levystä haarukalla ja veitsellä. Pyydän anteeksi alisuoriutumistani, oltiin vasta kolmansia... eikä illalla tietenkään jostain kumman syystä vaan saatu nukuttuu huoneporukan eeppisyydestä huolimatta (tai todennäkösemmin just sen takia :D)

Lauantaina heräsin tyypillisesti ilman mitään herätystä klo 6:30. Aamu piti tietenki alottaa linturetkellä, aikanen lintuhan nappaa madon joten tällä logiikalla aikanen Lintumies näkee aikasen linnun :D Taisin kuitenki taas alisuoriutuu vähän, reissu tuotti vaan 38 havaittua lajia (seuraavan aamun myötä leiripinnojen kokonaismäärä oli 48 :D) Aamu jatkui perussetillä lauluu ja opetusta, minkä jälkeen vetäydyttiin viime kesän ripariporukalla suunnittelemaan iltaohjelmaan esitystä nimeltä "Vanha testamentti läpi 5 minuutissa", niinku ehkä voi kuvitella niin aikamoista säätöä. Loppupäivä meni tyypillisissä ryttylätapahtuma-merkeissä: sporttiosuus ennestään tuntemattoman ulkoliikuntalajin parissa, saunat, omalla kitaralla vedettyä epävirallista yhteislaulua joka väliin ja tietty ruokaa :D Jopa se VT5min saatiin meiän huippuporukalla varsin kelvollisesti kasaan iltaohjelmassa. Ohjelman Nooa-osuutta ei tosin vedetty mun mielestä ihan riittävällä tunteella eikä riittävän nopeesti, ihan hyvä yritys mut ei siinä oikeeseen nooa-fiilikseen päässy... :D Iltahartaudessa meiän Pohjanmaa-porukalle oli tietenki liian vähän aikaa rukoilla, pitihän se arvata :D Loppuilta tai oikeestaan loppuyö venähti eeppisen huoneporukan kanssa ultrasyvällisissä keskusteluissa puolen kolmen nurkille, mutta ei se unimäärä oo niin justiinsa...
Pitäähän sitä joskus kuviaki laittaa, tällaset maisemat siellä.

Sunnuntaiaamun ohjelmassa oli taas epävirallinen linturetki, jonne en tällä kertaa ees lähteny itekseni - yksikin vapaaehtonen lähtijä on aina positiivinen yllätys :D Loput aamupäivästä suunnilleen vaan harmiteltiin sitä miks pitää jo lähtee (varsinki ku meikäläinen lähti aikasemmalla junalla ehtiäkseen vielä nuorteniltaan Jyväskylässä...), ja perus hyvästelyosuudesta mua ei meinattu päästää ees lähtemään :D Näin loppuun pitää sanoo että kiitos kaikille asianomasille, on aina todella piristävää kuunnella hyvää opetusta, rukoilla, jutella ja tutustuu uusiin ihaniin ihmisiin! Ei tällasessa seurassa todellakaan voi olla hymyilemättä :)))

Tää teksti voi valitettavasti olla osalle lukijoista lähinnä vaan kaukaiseks jäävää ryttylähehkutusta, mutta ite tapahtuma saattaa vaikuttaa johonkuhun muuhunki siinä suhteessa, että mulle tulee jokaisesta tällasesta leiristä vaan parempi fiilis ja enemmän voimaa ja motivaatiota olla positiivinen :) Hymyn tarttumista vaan siis ootellessa ;D

-Tommi

2 kommenttia:

  1. Olis ollu mahtavaa olla vetämässä teidän kanssa VT5minas, mutta joskus toiste. :)) Ihanaa kun sulla on tällänen piristysblogi, tää on aivan mahtava juttu. En muistanu lähettää sulle pointtiin terveisiä, mutta kai mä ne voin näinki lähettää.

    Siukkuja,
    Heidi

    VastaaPoista