Hymyä valtuustoon?

Jos (ja kun) kaikki ei vielä tienny niin päätinpä lopulta lähtee ehokkaaks kunnallisvaaleihin. Yllätys yllätys, tietysti KD:n listoilla :D Mua siis kysyttiin ehdokkaks ja melko pitkällisen harkinta- ja rukousprosessin jälkeen tulin siihen tulokseen, että jos Jumala haluu käyttää mua politiikassa niin käyttäköön ihmeessä. Ekana tuli mieleen Jeremian kirjan kohta 29:7: Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne. (Sori nyt vaan ei-uskovat lukijani jos Raamatulla hakkaaminen alkaa jo tässä vaiheessa ;DDD) Joka tapauksessa, avatakseni tätä ajatusta, haluaisin siis ite toimia Jyväskylän parhaaks ja olla mukana tekemässä siitä edes vähäsen parempaa paikkaa asua niin itelleni kuin muillekin. Uskon, että se ei oo Jumalankaan mielestä huono juttu.

Mutta millanen poliitikko meikäläisestä tulis? (Varoitus: seuraava osio saattaa sisältää pieniä määriä erästä huumorin lajia... ;D)

-Myönnän, että oon ihan mielelläni esillä ;D Toisaalta en oikeesti tykkää tai osaakaan mainostaa itteeni sillä lailla ku toimivan vaalikampanjan aikaansaamiseks pitäis tehä. "Lintumies - kaukana poliittisesta broilerista!" Okei, ehkä vaan suosiolla palkkaan itelleni propagandaministerin.

-Oon huomannu monessa reaaliaineitten kokeessa (varsinki filosofiassa :D) että pakon edessä osaan myös jauhaa asioita edestakasin päätymättä mihinkään lopputulokseen. Se olis varmasti hyödyllinen taito mikäli musta tulis poliitikko, mutta en luultavasti vaan pystyis tekemään niin vapaaehtosesti... Ehkä annan myös liian suoria vastauksia voidakseni millonkaan menestyä politiikassa :D

-Se ominaisuus mulla ainaki on kunnossa että puhetta tulee vaikka muille jakaa. Kun on enemmän tai vähemmän sanavalmiudella siunattu niin hyötyähän siitä varmaan olis. Ajatus voi katketa, mutta puhe ei sillonkaan :D Mutta onko mulla liikaa "vääriä" mielipiteitä? Todennäkösesti joku leimais mut "fanaattiseksi äärikonservatiivifundamentalistikristityksi" heti kun pääsisin puhumaan vähänki enemmän, ja sit saisin median kautta uskomattoman määrän viestinnällistä apulantaa niskaani... No, se riski pitää ottaa :D

Okei, tähän päättyy se osuus josta varotin. Jos havaitsit poliitikkoihin kohdistuvaa sarkasmia, se on aivan mahdollista. En kuitenkaan pyri osoittelemaan sormella ketään tiettyä henkilöä, tuon vaan esille tavallisia stereotypioita. On ilman muuta olemassa myös hyviä ja yksinaamasia poliitikkoja, toivottavasti kuulut tähän ryhmään mikäli satut olemaan mukana politiikassa ;D Keskivertokansalaisen ajattelutapa politiikkaa kohtaan saattaa kyllä olla sellanen että se on likasta peliä tai tajuttoman tylsää ja poliitikot on sellasia selkärangattomia kivien alla eläviä otuksia, mutta totuus ei takuulla oo niin mustavalkonen. Ja ainahan voi ite yrittää vaikuttaa asioihin niin että ne tulis paremmiks. Musta tuntuu että varsinki nuorille sanotaan nykyään useesti suunnilleen näin: "Jos haluut vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, tule mukaan tähän ja tähän juttuun ja voit vaikuttaa!" Tässäpä nähään nyt vähän sitä, millä lailla ihmiset suhtautuu siihen että nuori haluais vaikuttaa kotikuntansa asioihin ja missä määrin se vois käytännössä onnistua. Eipähän kukaan voi ainakaan nyt sanoo että "Tommia ei kiinnosta".

Joka tapauksessa kaikki jotka tuntee mut voi varmaan myöntää, että mä en valtuustoon päästessäni olis ihan tyypillinen poliitikko ;D Mikäli kävis niin että pääsisin, mun ykköstavote olis ilman muuta auttaa tekemään Jyväskylää vielä ihmisystävällisemmäks paikaks. Ja vaikka en pääsiskään, toteuttaisin varmasti edelleen tätä tavotetta ruohonjuuritasolla hymyn, huomaavaisuuden ja rukouksen voimin. Onneks niillä saa aikaan jo melkosen paljon.