Luovaa toimintaa kerrakseen

Kesäkuun puolella bloggaamiseni on jäänyt melkoisen vähiin tiiviin aikataulutuksen vuoksi. Tämä epäkohta on tietenkin korjattava, sillä kyse ei suinkaan ole kirjoittamisen arvoisen ohjelman puutteesta :D Kuukauden ensimmäinen rupeama oli isosten isosuus luovan toiminnan rippileirillä Ryttylässä, ja se ansaitsee ehdottomasti oman tekstinsä.

Eeppinen nimikyltti.

Alkuun pitänee selittää, mikä on isosten isonen. Kaikilla ripareilla ei tällaista käytäntöä ole, mutta kyse on siis isosten toimintaa kontrolloivasta henkilöstä, joka on jotakin isosen ja vetäjän välimaastosta. Isoisolla ei ole omaa raamisryhmää leiriläisistä, vaan hän keskittyy osaltaan huolehtimaan isosporukan toimivuudesta ja vastaamaan siihen liittyvistä käytännön asioista. Tämä uusi kokemus tarkoitti käytännössä varsin monenlaisia asioita, joista muutamia esimerkkejä:

- Sketsien ja leikkien suunnittelu ja vetäminen yhdessä isosten kanssa.
- Improvisointi iltaohjelmien rakenteessa, jota saatettiin muuttaa lennosta, sekä lopullinen päätösvalta siitä, mitä tehdään missäkin välissä.
- Euro Shopper-energiajuoman hakeminen kaupasta erästä sketsiä varten.
- Paikasta toiseen juoksentelu kaikkien ohjelmassa tarvittavien tavaroiden saamiseksi paikalle oikeaan aikaan. (Leiriläisillä oli tuskin aavistustakaan siitä, paljonko liikuntaa isoiso sai juuri ennen iltaohjelmia ja niiden aikanakin :D)
- Isosten muistuttelu heidän tehtävistään sekä vetäjiltä tulevien tiedonantojen välittäminen isosille.
- "Iltaohjelmaharjoitusten" järjestäminen isosporukalla: hommasimme mahdollisimman pöljät asut roolivaatevarastosta ja lähdimme luovan toiminnan jaksojen aikana trollaamaan leiriläisiä (kyllä, totuus paljastuu nyt teillekin ;D) niin, että improvisoimme täysin ilman minkäänlaista suunnitelmaa ja annoimme ymmärtää, että sekoilustamme olisi tulossa jokin sketsi tai näytelmä iltaohjelmaan. No, ainakin meillä oli hauskaa :DDD
- Leirin puolesta rukoileminen yksin ja yhteisten rukoustilanteiden järjestäminen.
- Miehisen näkökulman tarjoaminen rinnakkaisen tanssiriparin tyttöporukan seurusteluoppitunnilla.
- Roskapostin vastaanottaminen rinnakkaiselta ykkösriparilta - sain enemmän spämmiä kuin kaikki muut leirillämme asiallisempaa postia yhteensä... :D
- Puutarhaletkun käytteleminen leirien välisiä kisoja seuranneessa vesisodassa, autuaampaa on antaa kuin ottaa ;D

Myös trollipäiväohjelma kuului isoison hommiin, huomatkaa omakuva.

Isos- ja vetäjäporukkamme tapasi Rydessä jo päivää ennen leiriläisten saapumista. Aivan kaikkia en ennestään tuntenut, mutta se ei menoa erityisemmin haitannut: lähes kaksi viikkoa intensiivistä työskentelyä samalla pienellä kokoonpanolla toimii melkoisen hyvänä tapana tutustua kaikkien hyviin ja huonoihinkin puoliin :D Ihmisluonteet ovat erilaisia ja sopivat toisiinsa hyvin eri tavoilla, joten leirin kuluessa ja väsymyksen lisääntyessä pieniä erimielisyyksiä alkaa väkisinkin nousta pintaan. Tästäkin huolimatta loppua kohden sai enemmän ja enemmän huomata, miten erilaisten ihmisten erilaiset lahjat toimivat yhdessä ja saavat aikaan toimivan lopputuloksen. Kun tähän yhdistettiin rukoushetki jokaisen suunnittelupalaverin alkuun ja suunnittelijoiden Suunnittelija pyydettiin mukaan, tilanne oli kuin Efesolaiskirjeen luvun 4 jakeessa 16: "Hän liittää yhteen koko ruumiin ja pitää sitä koossa kaikkien jänteiden avulla, kunkin jäsenen toimiessa oman tehtävänsä mukaan, ja näin ruumis kasvaa ja rakentuu rakkaudessa." Vaikka suurin osa isosistamme ja osa vetäjistäkin oli ensimmäistä kertaa tällaisessa hommassa, parinkin isosen aikaisempi kokemus yhdistettynä muiden yleiseen luovuuteen esimerkiksi sketsien toteuttamisessa toimi pätevästi. Olen siis todella iloinen siitä, että tälle leirille päätyivät juuri nämä ihmiset :)

Perus iltaohjelmaa.

Samaa voi sanoa myös leiriläisistä. Kaikki Luovat Auringonkukkamme olivat lähes alusta lähtien uskomattoman hyvin mukana, eikä leikeistä jatkuvasti pois jättäytyviä vastarannankiiskiä ollut porukassa ollenkaan. Leiriläiset jopa toimivat keskenäänkin ilman isosia ja järjestivät ylimääräisiä beach volley-, rukous- ja laululeikkihetkiä :D Lähes kaikki mahdolliset laululeikit tulivatkin tämän leirin aikana tutuiksi, ennen kaikkea Laurenzia, Nooa ja Auringonkukka - viimeksi mainitut jopa siinä määrin, että päädyin vetämään niitä useampaan otteeseen myös tanssiriparilaisille ;DD (Jostakin syystä Tanssin vetäjät eivät innostuneet ideasta vaihtaa auringonkukkaleikki konfirmaatiobiisiksi.) Toivon edelleen, ettei kenenkään mielenterveys vaurioitunut ainakaan pahemman kerran.

Leirillämme vallinnut yhteishenki ja monet pienemmät sattumukset toimivat kaiken lisäksi mainiona osoituksena Jumalan voimasta! Rukous ja ylistys saivat vaikeimpina hetkinä isosporukan ilmapiirin paranemaan huomattavasti, ja molemmat nuotioillat saatiin kuin saatiinkin viettää ulkona siitäkin huolimatta, että toisena päivänä lähes koko päivän satoi ennen nuotiolle menoa ja toisena ukkosti - esimerkiksi ukkospilvet nimittäin kiersivät KL-opiston alueen rankkasateen iskiessä vasta heti lipunlaskun jälkeen yöllä. Siitä en kylläkään tiedä, olivatko pari klassista leiriromanssia rukousvastauksia jollekulle :D Tiedän kuitenkin useamman ihmisen, itseni mukaanlukien, saaneen suuria vastauksia myös täysin leirin ulkopuolisiin asioihin. Kertakaikkisen mahtava kokemus siis, kiitos vielä kaikille asianomaisille ja Jeesukselle, jolle kuuluu jälleen lopullinen kiitos kaikesta! :)))