Kesätrilogian päätös

Kesäkuun menoista kertovaan blogitrilogiaan täytyi kirjoittaa vielä kolmas osa, mutta tämän jälkeen lupaan luopua joksikin aikaa omien tekemisteni selostamisesta ja keskittyä johonkin syvällisempään tai antaa kuvien vastata tuhansia sanoja :D

Edellisessä tekstissä jäätiin joka tapauksessa siihen, että olin päätynyt taas vaihteeksi Ryttylän maisemiin Perheväen Raamattuloma-nimiseen tapahtumaan. Vastasimme muutaman kaverin kanssa osaltamme hieman yli kolmenkymmenen 7-10-vuotiaan lapsen toiminnallisesta ohjelmasta eli toisin sanottuna järjestimme lähinnä lipunryöstöä ja joitakin laululeikkejä kerran päivässä. (Syystä tai toisesta osa lapsista rupesi laulamaan kahden bravuurileikkini lauluosuuksia koppipalloa pelatessaan tai muutenkin pitkin päivää. Pelkään pahasti jonkun menettäneen hermonsa... :D)

Kaikista Raamattuloman aktiviteeteista mielenkiintoisin oli kuitenkin pihvipallo. Urheilulaji on nimetty erään kaverin mukaan, jonka lapset (ja jotkut vanhemmatkin) syystä tai toisesta tuntevat Pihvinä, ja aikoinaan koko peli luultavasti syntyi lasten tarpeesta höykyttää tätä kaveria :D Pelivälineenä lajissa toimii suuri jumppapallo, ja sitä pelataan jalkapallokentällä jalkapallomaaleihin. Tärkein sääntö oli alun perin se, ettei sääntöjä ole, mutta aikojen kuluessa on syntynyt puremisen kieltävä sääntö sekä isosille suunnattu kielto kuljettaa palloa lasten ulottumattomissa pään päällä. Oli miten oli, pihvipallo on julma peli.

Viimesen teinivuoden edellyttämä pakollinen teinipeilikuva ennen peliä.

Laji oli meikäläiselle tuttu jo edelliseltä vuodelta, ja valmistauduin ensimmäiseen otteluun kolmen isoskaverini kanssa Rambo-otsanauhoilla ja mustalla tussilla piirretyillä sotamaalauksilla. Isosia pelissä sai kuulemma olla vain kolme kerralla noin kahtakymmentä lasta vastaan, mutta hyvä sinänsä, sillä vaihtomies mahdollisti edes pienet lepotauot (muille paitsi Pihville, jolta vaihdossa olo kiellettiin :D). Teimme isosporukalla ehkä 7 maalia lasten yhtä vastaan, ja sitten pelistä tuli toden teolla julmaa. Osa peliä seuranneista isistä tuli nimittäin lasten puolelle auttamaan,  mikä vaikutti pelin tempoon todella huomattavasti ja tuotti vastapuolelle monta maalia lisää siitäkin huolimatta, että isostiimi vahvistui kahdella ja kaikki kuusi tulivat kerralla kentälle. Isäosasto väsyi tietenkin aikanaan ja siirtyi huilaamaan, mutta omasta puolestani voin sanoa isostenkin uupumuksen olleen melkoisen huomattava. Lapset rupesivat vielä pelin loppuvaiheessa hyödyntämään vettäkin, joten kastuimme kaiken kukkuraksi enemmän tai vähemmän, emmekä lopulta edes saaneet vedonlyöntipalkkaa voitostamme! Tämän voimainkoetuksen jälkeen ajoimme erään kaverin autolla lähilammelle uimaan :D

Ihan kivat maisemat :)

Raamattuloman seuraavat päivät tarkoittivat meikäläiselle runsasta beach volley-treeniä, melkein onnistunutta pöllöretkeä, tiskivuoroa, lipunryöstöä ja parissa iltaohjelmassa säestämistä kitaran kanssa. Harmi sinänsä, että tämä kaikki (ja varsinkin pihvipallo) oli yhdessä aikaisemman aikataulutukseni kanssa ilmeisesti hieman liikaa kunnolleni, ja heräsin toisena aamuna melkoisen sairaaseen olotilaan. Vaikka onnistuinkin siitä eteenpäin lepäämään uskomattoman paljon, ennalta suunniteltu ohjelma ei suinkaan loppunut tähän - lähdin Ryttylästä päivää liian aikaisin ehtiäkseni vielä saman päivän aikana mummolaan ja seuraavana päivänä Evankeliumijuhlille Lohtajalle :D Ei siis ehkä ihmekään, etten parantunut flunssasta tai edes yleisestä voimattomuudesta vielä pariin päivään.

Ei tätäkään harrastusta kokonaan voi keskeyttää kesäks ;D

Eviksiä en kuitenkaan missään nimessä olisi jättänyt välistä, ja esimerkiksi pari onnistunutta gospelkeikkaa ja erittäin odotetun tapaamisen sisältänyt tapahtuma oli todellakin käymisen arvoinen! Perjantain ja lauantain välisen yön nukkumapaikka järjestyi viime hetkellä erään kaverin mökiltä parinkymmenen kilometrin päästä. Käytännössä kaikki ei kuitenkaan sujunut aivan niin yksinkertaisesti: ensin ajeltiin autolla pari tuntia haalimassa kasaan tarvittavia ihmisiä ja tavaroita, sitten käytiin Kalajoen keskustassa hakemassa ruokaa grilliltä ja lopulta selvittiin perille noin kolmen aikaan huomaamaan, että suvun omistamalla mökillä olikin kenenkään tietämättä jo valmiiksi kaksi autollista porukkaa nukkumassa :D Tilanteen mukaan improvisoitiin niin, että änkesimme mökin vieressä olevaan pieneen saunamökkiin. Tämän rakennuksen parvi oli juuri niiden kahden ainoan patjan levyinen ja vain hieman niitä pidempi, ja kuuden ihmisen porukalla tämä tuotti tiettyjä hankaluuksia ja kaikenkarvaisia ratkaisuehdotuksia, kuten: "Mehän voitais nukkuu sellasessa ihmispyramidissa!" :DDD No, viisi ihmistä mahtui kuin mahtuikin parvelle ja kuudes alakerran lattialle. Viimeinen havainto kellosta oli 3:37, ja onnistuin saamaan viisi tuntia unta.

Heräsin tyytyväisenä, sillä nukuin kuulemma parhaiten koko porukasta :D Seuraava päivä meni kylläkin melkoisen väsyneissä merkeissä, enkä syönyt koko vuorokauden aikana ensimmäistäkään kunnon ateriaa. Myös mustajalkatyllin bongaaminen lohtajalaiselta hiekkarannalta epäonnistui ja illalla satoi kunnolla, mutta päivästä jäi kaikesta huolimatta mahtava fiilis ennen kaikkea erään rohkeutta vaativan, mutta kertakaikkisen ihanan hyvästelyhetken vuoksi... <3

Vielä en tiiä mitä seuraavaks tapahtuu.

Lopuksi viikon trolli: pohjalainen humoristi, joka oli varustanut korkeintaan sadan metrin mittaisen pihatiensä (laittomasti?) 200 kilometrin nopeusrajoitusliikennemerkillä :DD Tällasta tällä kertaa.