Vakavamielisen luontokuvauksen multihuipentuma

Helposti vois ajatella, että on ihan hullua tai vähintäänki tylsää hiippailla jossain puskassa tai suolla optiikat kaulassa joskus ennen kukonlaulua. (Ja myönnettäköön, että hullua se voi ollakin :D) Tän postauksen yks tarkotus on kuitenki osottaa, että myös mun harrastukseen saattaa sisältyä huomattavia määriä tilannekomiikkaa.

Ekaks voi miettiä sitä, millä järjellä linnut venyy tällä lailla:

Tässä on jo Cha Cha Sliden ainesta...

Kieltämättä tää vois herättää joitaki kysymyksiä mut pakko uskoo et ne ottaa arskaa :D

Soidinkukkoilulla saattaa olla osuutta asentoon, ilmiöhän on tuttu inhimillisistäkin ympyröistä.

Tällastahan selvästi tapahtuu niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Sukelletaanpa kuitenki vähän syvemmälle, nimittäin ilmeosastolle.

En vaan ymmärrä mistä ihan kotimaisetki linnut repii näitä ilmeitä, varsinki suoraan edestä katottuna...

... mut siinä vaiheessa kun siirrytään eksoottisemmalle puolelle, pitää kyllä jo todeta kunnioittavansa Luojan mielikuvitusta :D

Myös se pitää todeta, että huumorintajua samalta taholta löytyy. Vai miten vakavasti esimerkiks näitä pystyy enää ottamaan?

Ei oo selvästikään mitään rajaa sille, miten urpolta lintu voi näyttää.

Tasapuolisuuden nimissä todettakoon, että kyllä muutki ku linnut on välillä aika kujalla.

Pystyn niin kuvittelemaan tähän tietyn äänen (kohasta 0:55)...

I don't always take photos of other animals, but when I do, they are flying. Eiku... mitä?!? :D

Tarvii vaan kattoo näitä muutamaa kuvaa ja tajuaa mistä Angry Birdsit on saanu inspiraatiota :D

Seuraavat kuvat ilmaisevat lukijoille mahdollisesti tuttuja tunnetiloja, valittakaa ihmeessä jos näitä ilmenee tämänki blogin parissa! ;D

Okei, myönnetään - kaikki lukijat ei välttämättä oo yrittäny niellä simpukkaa kokonaisena.