Tekniikka pettää

Tällä kertaa aattelin kirjottaa omasta suhtautumisestani tiettyihin ihmisen kehittelemiin tarve-esineisiin. Vaikka en koe alkuunkaan olevani mikään tekniikan ihmelapsi, osaan sentään käyttää hieman monimutkaisempiakin keksintöjä kuin (toisiinsa toki verrattavissa olevat) kivikirves tai Nokia 3310. Toiset vempaimet on selkeesti toisia keskeisempiä mun elämässä ja niitä tulee käytettyä viikoittain, mutta miten ja millä seurauksilla?

Matkapuhelin kulkee taskussa jatkuvasti mukana ja toimii kätevästi (useimpien) ihmisten tavottamisessa. Ainuttakaan kännykkää en oo onnistunu rikkomaan, mut se luultavasti johtuu puhelinmalleistani: kaikki neljä tähänastista luuria ovat olleet vanhemmanpuoleisia Nokioita. Niistäki sitäpaitsi yhteen kulu sellanen kameran näkönen reikä mun taskussa vaikka oikeesta kamerasta siinä ei ollu tietoakaan, ja muun kulumisen lisäks kolmessa meni näytön väliin häiritsevän paljon pölyä. On todennäkösesti vaan hyvä, etten oo tähän mennessä omistanu ensimmäistäkään älypuhelinta - jos vanhat Nokiatki on ollu koetuksella, mitä sit kävis sellaselle? Oon kyllä suunnitellu älypuhelimen hankkimista älyttömän tilalle, mutta vasta edellisen mentyä rikki, ja tällasen Nokian tapauksessa sitä saanee odottaa vielä jokusen vuosikymmenen... :D

Polkupyörää ilman en varmaankaan pärjäis ja se on säännöllisesti kuluttamistani keksinnöistä luultavasti yksinkertasimpia, koska ei sentään ainakaan mun pyörien osalta itessään sisällä elektroniikkaa. Mutta auta armias jos sisältäis... Tulokset vois nimittäin olla vielä katastrofaalisempia ku tähän mennessä. Vaikka pyörällä kaatumiset koko mun elämän ajalta ois varmaan laskettavissa kahen käden sormilla ja niistäki vaan yhellä kerralla on sattunu pahemmin, pyörät on kärsiny sitäki enemmän vahinkoa  eri tilanteissa. Esimerkiks siinä pahimmassa kaatumisessa oman paikkailuntarpeen lisäks alla olleesta fillarista väänty molemmat vanteet pilalle, ja muutenkin erilaisia sattumuksia on riittäny: sekä satulan, ohjaustangon että polkimen irtoamiset on koettu, sisärenkaita on menny rikki eri pyöristä yhteensä varmaan viitisenkymmentä, ketjut on menny poikki kerran ja sit kaikkee pienempää. Yks pyörä multa jopa varastettiin, vaikka se saatiinki myöhemmin takasin. Voin sanoo että pyöräilen paljon, mut silti - onko tää enää normaalia? :D

Kameraa oon käyttäny keväästä 2006 lähtien, mutten sitäkään täysin ongelmitta. Kolmen vuoden ajan mun käytössä ollut pikku-Panasonic teki (kumma kyllä) isomman tenän vain kerran - käynnistysnappi lakkasi toimimasta. Vaikka ongelma järjestyi korjaamolla, parempi kamera piti jo saada tilalle. Nykyinen Canon PowerShot-puolijärkkärini, joka on palvellu vuodesta 2009 lähtien ja jolla valtaosa tässäki blogissa nähdyistä kuvista on otettu, on puolestaan temppuillu reilusti enemmän erilaisten toimintahäiriöiden tullessa tutuiksi. Yleisesti ottaen täytyy kuitenki antaa tunnustusta sille, miten tää laite on kestäny käyttömääräänsä nähden :D

Musiikkia kuunnellessa ja soittaessa tulee myös käytettyä teknologiaa, josta ekana mainittakoon sähkökitara. Oma Fender Stratocasterini vahvistimineen ansaitsee kunniamaininnan ongelmattomimmasta toiminnasta, vaikka en osaakaan käyttää vahvistimia kuin välttävästi. Itse kitaran kanssa ei ole ollut oikeastaan mitään ongelmaa, ja sähkökitaran kieliäkin on aikojen saatossa katkennut vain muutama. (Köh, akustisista kitaroista ei nyt puhuta.) Musiikin osalta oon käyttäny runsaasti myös erilaisia cd-soittimia, ja niissä onki ollu ongelmia vaikka muille jakaa. Näitä katellessa uskoo mainiosti, että nykyään ainaki osa sähkölaitteista rakennetaan tahallaan hajoamaan tietyn ajan kuluttua... Sen sijaan iskän aikoinaan hommaama aataminaikuinen kokonaisuus, jolla voi kuunnella myös vinyylilevyjä ja C-kasetteja, toimii edelleen hyvin :D

Viimesenä - muttei ainakaan vähäisimpänä - tietokone. Kaikista sähkölaitteista luultavasti eniten aggressioita ainaki omalla kohalla aiheuttanee lagisella yhteydellä varustettu nettikone, jollaista käyttäessä tekis useesti mieli testata käytännössä kovalevyn kovuutta muihin materiaaleihin verrattuna. Myös hiirten kanssa on ollu melkosia hankaluuksia netittömienkin koneiden osalta. Jännä juttu sinänsä, että tietokonetta on silti "pakko" käyttää. Ei siinä etteikö siitä, siinä missä näistä muistakin laitteista, olisi välillä huomattavaakin hyötyä. Harmi sinänsä, että kokemus osoittaa niitten feilaavan jatkuvasti.

No, ehkä mun kannattais tällasen valittamisen sijaan vaan eristäytyä suosiolla meiän mökille Savonlinnan korpeen, kauas viihde-elektroniikasta. Kännykkä ja läppäri vaan mukaan... eiku?