maanantai 4. maaliskuuta 2013

Pitääkö (maku)asioista väitellä?

Väittely. Tuttu juttu suomalaisessa keskustelukulttuurissa - olipa kyse sitten eettisestä ongelmasta, poliittisesta linjauksesta tai näkkileivän voitelemisesta. Tuntuu usein siltä, että jopa normaalioloissa niin hiljaiset suomalaiset innostuvat saadessaan kinastella jostakin.

Harmi sinänsä, että suomalaista tapaa väitellä voi melkoisen harvoin sanoa rakentavaksi. Lähestulkoon mitä tahansa keskustelufoorumia lukiessa törmää kerta toisensa jälkeen samaan ilmiöön: ihmiset lyttäävät toistensa mielipiteet kuuntelematta edes vastapuolen perusteluja. Toisia jopa haukutaan (usein nimimerkin takaa), ja läheskään aina mitään perusteluja ei edes ole ainakaan "mutu-tuntuman" ulkopuolelta. Fiksummankin kuuloiset argumentit saattavat tarkemmin tarkasteltuina perustua pitkälti tunnepitoiseen retoriikkaan - ihmiset saadaan kokemaan vahvoja tunteita sopivilla sanavalinnoilla, vaikka itse väitteissä ei olisi mitään järkeä. Enkä puhu pelkästään keskustelufoorumeista, vaan muutenkin sekä sosiaalisesta että epäsosiaalisesta mediasta.

Lopulta seurauksena saattaa olla jopa "vihapuhetta" - huolimatta siitä, tietääkö kukaan edes tämän trendikkään ilmaisun tarkkaa merkitystä. Ainakaan kukaan ei tunnusta siihen syyllistyvänsä. Varsinkin vahvimpia tunteita herättävät arvokysymykset saavat kuitenkin usein molemmat osapuolet viskaamaan aivonsa narikkaan ja tuuttaamaan vain kommentin täydeltä omaa mielipidettään. Halutaanko eri mieltä olevaa edes kuunnella, vai onko tärkeämpää ainoastaan päästä sanomaan, mitä MINÄ ajattelen tästä?

En väitä, että näin aina kävisi. On onneksi olemassa myös rakentavia väittelyitä, ja sellaiset ovatkin toisinaan välttämättömiä. Monia tärkeitäkään asioita ei kyettäisi lainkaan päättämään ilman eri osapuolten perustelujen kuulemista, eikä väittelyn suinkaan tarvitse aina olla muuta kuin keskustelua eri näkökannoista. Joku onkin sanonut, että hyvässä väittelyssä riitelevät asiat eivätkä ihmiset - luultavasti ei olla enää kovin hedelmällisessä tilanteessa, jos on jo siirrytty vaikkapa vastaväittäjän ulkonäköön tai koulutustaustaan :D Pelkillä järkisyillä argumentoiminen voi toki olla tylsää, mutta myös liika tunteellisuus häiritsee onnistumista.

Jostakin syystä väittelyllä lisäksi on jo sanana negatiivinen kaiku. Vaikka ensimmäisenä saattaakin tulla mieleen tilanne, jossa toinen puoli huutaen tuomitaan äärihihhuleiksi ja toinen puoli helvettiin ja lopulta väittely ratkaistaan nyrkeillä, väittelykin voi kuitenkin olla hauskaa. Itse olen esimerkiksi ollut seuraamassa väittelyä siitä, onko Nuuskamuikkunen kommunisti, ja tässä väittelyssä tunteet pysyivät mainiosti hallinnassa ;DD Puhtaista makuasioista väitteleminen (näkkärin voiteleminen, kinkun ja juuston järjestys leivän päällä ym. ikuisuuskysymykset) on parhaimmillaan lähinnä oma huumorin lajinsa :D

Itse en kuitenkaan ole mikään väittelyiden ylin ystävä, sillä olen sitä mieltä, että todella harva lopulta muuttaa mielipidettään väittelyn seurauksena. Tuloksena on aivan liian usein tilanne, jossa kaikkien mielipide pysyy muuttumattomana - ainoastaan asenne vastapuolta kohtaan on muuttunut negatiivisemmaksi ja asioista keskusteleminen rakentavasti entistä vaikeammaksi. Toki pieni väittely silloin tällöin ei liene pahitteeksi, mutta mieluummin seuraan Paavalin ohjetta: "Pysy erossa typeristä ja asiattomista väittelyistä; sinähän tiedät, että niistä seuraa riitoja" (2. Tim. 2:23). Vaikka ainakin tietynlaisilla väittelyillä on myös paikkansa, loppujen lopuksi rakkaudellisella ja toista kunnioittavalla käytännön elämällä saa paljon enemmän muutoksia aikaiseksi :)

Lopuksi: en halua syyttää tai osoitella sormella ketään - uskovia, ateisteja, vihreitä, perussuomalaisia, luterilaisia, helluntailaisia tai ketään muutakaan. Ei ole olemassakaan sellaista ihmisryhmää, jonka kaikki edustajat väittelisivät ainoastaan rakentavasti tai ainoastaan asiattomasti. Tahdon ainoastaan kehottaa jokaista tarkastelemaan omaa väittelykäyttäytymistään. Niin kauan kun kunnioittaa vastapuolta ja on valmis edes yrittämään ymmärtää asiaa hänen näkökulmastaan, asiat eivät ole ainakaan huonosti :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti