torstai 3. tammikuuta 2013

Vuodenvaihdetta, valvomista ja vanhainkotikeikkoja

Uusi vuosi, uudet kujeet. Tai sit ei :D Siinä ei ainakaan ollu mitään uutta että uutenavuotena ei nukuttujen tuntien määrä vuorokaudessa oo korkeimmillaan. Onneks siinäkään ei ollu mitään uutta että Ryttylässä saa vietettyä aivan mahtavaa aikaa, näin siis tälläki kertaa Haaste-tapahtumassa.

Viime vuodesta poiketen osallistuin jo plussa-talkooleirille, jossa päästiin valmistelemaan varsinaista tapahtumaa päivää aikaisemmin. Kuinka ollakaan, olin jo alusta lähtien varannut lipun väärään junaan :D Onneksi tämä epäkohta korjattiin kohtalaisen kivuttomasti nipistämällä 5€ matkakassasta, ja pääsin muun jyväskyläporukan kanssa samaan junaan. Tällä kertaa saimme selville, että konduktööri ei tulkitse "maksaviksi asiakkaiksi" seitsemää ihmistä, jotka ostavat yhden karkkipussin ja Mynthon-askin ja asettuvat puolityhjään ravintolavaunuun nauttimaan ostoksistaan sekä pelaamaan Uno-korteilla :D No, kyseinen konnari ei epäilyksistämme huolimatta ilmeisesti kuitenkaan ollut kaapannut yhtä salaperäisesti (nukkumaan) kadonnutta porukkamme jäsentä...

Perillä juutuin oman ryttylähistoriani pisimpään ilmoittautumisjonoon siitäkin huolimatta, että klassinen pysähdys Salessa jäi tekemättä. No - pikkuvikoja, pystyyhän tuttuja moikkailemaan jonottaessakin. Varsinaisen ohjelman alettua päädyin kitaroineni vetämään joululauluklassikoita läheisen vanhusten dementiakodin asukkaille kokoonpanolla kitara-kitara-melodika-laulajat. Kokemisen arvoinen kokemus - oli hauska nähdä, että vierailumme otettiin hyvin positiivisesti. Ehkä joskus uusiksi :)

Toinen päivä alkoi ihanasti paloharjoituksella noin kello 7:30. (Sarkasmivaroitus.) Vaikka useimmille oli alusta lähtien selvää, että kyse on harjoituksesta, se ei lainkaan vähentänyt tämän välikohtauksen ja vähintään puolta tuntia aikaisemman pakollisen heräämisen aiheuttamaa turhautumista, varsinkaan kun meikäläisen huonekunta oli tyypillisesti valvonut keskustellessaan pari tuntia ylimääräistä. Onneksi tällaisellekin tapaukselle on mahdollista nauraa jälkeenpäin - varsinkin, jos paikalla on pelkkiä plussalaisia :D Varsinaisen Haasteen aikana paloharjoitus ei nimittäin toistunut. Itse päivä meni joka tapauksessa tavanomaisella ryttylämeiningillä, kyllä kelpasi.

Illalla päästiin onneksi myös rukoilemaan kunnolla, minkä jälkeen soittimet laitettiin laatukäyttöön. Sirkansalin piano ja edellä mainitut kaksi kitaraa soivat parin-kolmenkymmenen lauluäänen kanssa ennennäkemättömällä asenteella ja ennenkuulemattomalla volyymilla (ja ehkä myös jälkeenkuulemattomalla :D Onneksi kukaan ei tiettävästi kuuroutunut.). Varmastikaan moni ei ole vetänyt rakkaimpia riparibiisejä yhtä nopeilla sovituksilla. En myöskään muista milloinkaan riehuneeni kitaran kanssa vastaavalla tavalla, ja äänihän multa lähti yhtä pahasti viimeksi TeenStreetillä ylistäessä :D Sormet lähes verillä ja äänihuulet vain kuvainnollisesti hoosiannaa huutaen, mutta fiilikset katossa jouduimme lopulta siirtymään yöpuulle. Vastaavanlainen tilaisuus sovittiin kuitenkin seuraavallekin illalle :D

Seuraavana päivänä suoritettiin esimerkiksi pakollinen Salekäynti. Vihdoinkin sain itse ostaa tähtisadetikkuja, jippii! :D Päivän aikana tapahtui muutenkin sitä, mitä Rydessä aina - hyvää ruokaa ja vielä parempia opetuksia, omalla kitaralla vedettyä yhteislaulua, kavereiden kanssa juttelemista ja tutustumista. Ja tulihan sen ilotulituksenkin aika vuodenvaihteessa. Yösaunaan en valitettavasti ehtinyt ollenkaan, sillä pidimme uudenvuodenyön ylistysjamit jatkoksi edellisillan lauluepisodille. Mahtavaa menoa taas, ja vain yksi kitarankieli katkesi...

Vuosi 2013 alkoi joka tapauksessa vahvasti halailulinjalla, kun kaikille paikalla oleville kavereille toivotettiin uutta vuotta tällä tavalla :) Lopulta päädyttiin jopa siihen, että saman päivän aikana saattoi kuulla toivotettavan myös hyvää juhannusta, joulua, pääsiäistä ja jopa syntymäpäivää :DD (Yhdelläkään paikallaolijalla ei tietääkseni ollut synttäreitä.) Suurelta osin valvotun yön jälkeen tapahtui perinteinen tammikuun ensimmäisen päivän linturetki, josta alkoi vuodenpinnojen keräily tälle vuodelle - lajeja löytyi 16 :D Mukana oli tällä kertaa kaksi muutakin ihmistä, mitä pidän positiivisena yllätyksenä :D

Muutenhan viimeinen päivä meni vain valittaessa sitä, että tapahtuma loppuu jo, tai koomatessa univajeen takia. Tavallisuudesta poikkeavaa oli lähinnä vain erään kadonneen rippiristin metsästys, jonka yhteydessä paikat tuli haravoitua varsin tarkasti ja rukoiltuakin kunnolla - siitä kertoi varsinkin se, että tämä Ryttylän puolella hävinnyt koru löytyi käsittämättömästä paikasta Tampereen aseman pizzeriassa syödessä :) Junamatkan loppupuoli meni keemoa pelatessa, kuten tavallisesti.

Sori kun tää postaus tuli näin paljon myöhässä :D Kiitos kuitenki kaikille mukanaolijoille ja teilleki jotka ette olleet jos jaksoitte lukea tänne asti ;D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti