Jouluksi kotiin

Ohi on! Kauan odotettu TJ 0 koitti vihdoin ja pääsin onnellisesti reserviin viikkoa ennen joulua :D Pieni katsaus kuluneeseen vuoteen yleisesti lienee tässä vaiheessa paikallaan.

Voin sanoo että kannatti aivan ehottomasti olla koko vuosi palveluksessa! Pääsin poistumaan omalta mukavuusalueeltani monella eri tavalla ja haastamaan itteeni johtajatehtävissä ja ylipäänsä uusien asioitten ja toimintatapojen oppimisessa sekä tutustumaan monenlaisiin ihmisiin :) Vaikka arviointilomakkeisiin ja muihin opintovihkojohtajakansiotinketteihin meinas hajota moneenki otteeseen, arvostan Puolustusvoimien antamaa johtajakoulutusta ja uskon, että siitä on varsinki opettajaks opiskelevalle oikeesti hyötyy muuallaki ku armeijaympäristössä. Alkuvaiheen epävarmuudesta huolimatta johtajakoulutus oli selkeesti just mun paikka, ja varsinki viimesten kolmen kuukauden aikana sai todella huomata miten hyvä apukouluttajatiimi 2. Tuliasemapatteriin oli valikoitunu.

Ja armeijahan oli ympäristönä tosi erilainen ku mihin olin aikasemmin tottunu. Seurauksena on loogisesti myös paljon uusia kokemuksia ja saavutuksia, joista tässä muutamia:

-Inttipinnoja eli palveluksen aikana havaittuja lintulajeja kertyi vuoden ajalta tasan sata lajia. Jos lomabussimatkat lasketaan, potti nousee 110 lajiin - lomilla havaitut lajit eivät siis ole laskuissa edes mukana :D

Bilsarinvaistot tosiaan edelleen tallella.

-Luin palveluksen ja siihen liittyvän joukkoliikennevälineissä istumisen aikana Raamatun viidesti kannesta kanteen. Saman ajan sisällä tuli luettuu arviolta viitisentoista muutaki kirjaa :D

-Kuuntelin ilmavalvontaradiota lähes 12 tuntia yhteen menoon käyden viestipäivystyspaikkani ulkopuolella pelkästään tarpeilla ja syömässä. Radiosta tuli kyseisen päivän aikana niin vaihtelevaa musiikkia että vähemmästäki sekoaa: Poika saunoo-biisin inttiversio Poika tetsaa, Barbie Girl, Paranoid sekä I'm An Albatroz soivat sulassa sovussa kaikenkarvaisen massateinipopin, kissantappohevin ja suomiräpin kanssa... :D

-Olin mukana työntämässä varastettua autoa pois komentopaikan ryhmityksen tieltä. Taustatietona kerrottakoon, että sen oli sentään varastanu joku muu :D

-Sain kielilläpuhumisen armolahjan. Kaikille lukijoille tää juttu ei välttämättä kuulosta kovin ihmeelliseltä tai ylipäänsä uskottavalta mutta ainaki ne jotka ymmärtää mistä on kyse on varmaan samaa mieltä siitä että tällasen tapahtuminen koko inttiajan toiseks pisimmällä maastoleirillä on jälleen kerran osotus Jumalan huumorintajusta :D

-Pääsin sekä ampumaan tykillä ihan fyysisesti että käskyttämään neljän tykin ampumatoimintaa samalla kertaa.

-Selvisin melkein palveluksesta katkasematta ensimmäistäkään kieltä suurimman osan ajasta mukana olleesta kitarasta, eli oon ilmeisesti oppinu soittamaan vähän rauhallisemmin. Ironista kyllä, kielen katkeaminen tapahtu viimesenä iltana.

-Osallistuin naisten kahvakuulatunnille. Älkää kysykö enempää.

-Tein selvää Tykkimiehen erikoiseksi kutsutusta ruokalajista, joka tarkoitti käytännössä kebabrullan ympärille käärittyä pizzaa. Aikaa kyseiseen toimenpiteeseen kului korkeintaan viisitoista minuuttia :DD

Loppuun vielä muutama kuva:

Ei sitä hymyä lopulta sit armeijakaan hyydyttäny. Hyvän mielen sotilas elää ja voi paremmin ku koskaan aikasemmin! :D