sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Keemo

Joku on saattanu joskus ihmetellä tätä muutamassa aikasemmassa tekstissä esiintynyttä sanaa. Keemo on UNO-korteilla pelattava peli, joka on käytännössä klassisen UNO:n mutkikkaampi mutta myös monin verroin hauskempi muunnelma. Meikäläisen tietoon se on tullu Ryttylän kautta, mutta tarkempi alkuperä on hämärän peitossa. Joku saattaa lisäks tuntee samantyyppisen pelin jollain toisella nimellä.

Mut minkä takia tää peli on tavallista uunoa hauskempi? Keemossa on oltava jatkuvasti hereillä, koska millonkaan ei tiiä mitä seuraavaks tapahtuu. Pelin kulku voi yhen kortin seurauksena kääntyy täysin, eikä kukaan oo sidottu samoihin huonoihin kortteihin koko pelin ajaks. Ystävyyssuhteet saattaa kyllä hetkellisesti joutuu koetukselle, mutta ei läheskään Monopoliin verrattavalla tavalla :D

Sitte ne säännöt. Pelin pohjana toimii normaalit UNO-säännöt, joitten selittäminen tuskin on tässä tarpeen. Niitä on piristetty kuudella muulla säännöllä, jotka pyrin selostamaan seuraavaks:

1. Varastussääntö. Yleissääntö, joka pätee koko pelin ajan aivan kaikissa tilanteissa. Mikäli kädessäsi on täsmälleen samanlainen kortti kuin pakan päällimmäisenä, saat pelata kyseisen korttisi kenen tahansa muunkin vuorolla kuin omallasi - kuitenkin vain jos ehdit. Jos siis kauempana ringissä istuva kanssapelaajasi pelaa pakan päälle punaisen nelosen ja pitelet itse toista punaista nelosta, saat "varastaa" vuoron seuraavilta ja peli jatkuu kuten normaalisti oman vuorosi jälkeen jatkuisi. Saat myös laittaa punaisen nelosen päälle samalla kertaa muunvärisiä nelosia, kunhan pohjimmainen niistä on oikean värinen.

2. Nostokorttisääntö. Osaltaan varastussäännön erikoistapaus, joka koskee +2- ja +4-kortteja. Jos pelaat vaikkapa sinisen +2-kortin mutta toinen pelaaja varastaa vuoron ennen kuin pelisuunnassa seuraava ehtii nostaa, potti kerääntyy ja varastussääntöä hyödyntäneestä seuraava joutuu nostamaan kaikki neljä korttia. Sama logiikka toimii sekä tätä useampiin +2-kortteihin että erikseen +4-kortteihin, joten pahimmassa tapauksessa ensimmäisen nostokortin laittaja voi joutua itse nostamaan 16 korttia. Halutessaan voi myös ottaa käyttöön säännön, jolla nostokortin itselle aiheuttaman potin voi siirtää eteenpäin minkä tahansa värisellä +2-kortilla.

3. Ykkössääntö. Kortit vaihtoon! Jos pelaat ykkösen pöytään, saat halutessasi vaihtaa kädessäsi olevan pakan kenen tahansa muun pelaajan käsikortteihin. Ykkösen laittaja saa päättää, vaihtaako vai ei, mutta tämän halutessa vaihtoa toinen pelaaja ei voi kieltäytyä. Useammalla ykkösellä on mahdollisuus vaihtaa useamman kerran.

4. Seiskasääntö. Tässä on eri vaihtoehtoja. Alkuperäinen mutta mielestäni tylsin niistä on hiljaisuussääntö, jossa seiskakortti saa aikaan hiljaisuuden. Hiljaisuuden rikkomisesta seuraa kaksi sakkokorttia ja se kestää seuraavan seiskan pelaamiseen asti. Toinen vaihtoehto on vaihtaa pelissä käytettävä kieli esimerkiksi ruotsiin aina seiskan tullessa :D Itse kuitenkin suosin ns. suolaussääntöä, jossa seiskan pöytään pelannut saa määrätä kaksi korttia nostettavaksi kelle tahansa pelaajista. Jokainen seiska teettää kaksi korttia lisää, ja potin voi jakaa kahden kortin erissä tai laittaa kaiken samalle pelikaverille.

5. Ysisääntö. Kädet pöytään! Kun joku pelaa ysin pöytään, kaikkien pelaajien tulee mahdollisimman nopeasti laittaa kätensä pakan päälle. Hitaimmalle pelaajalle seuraa kahden kortin sakko. Jos ysejä tulee kaksi tai enemmän, pöytään lyödään molemmat kädet ja päällimmäiseksi jäävän käden omistaja joutuu vastaavasti nostamaan kaksi korttia. Henkilövahinkojen välttämiseksi kolmella ysillä ei oteta päätä mukaan :D

6. Nollasääntö. Kortit kiertoon! Kun nollakortti pelataan, jokainen antaa omat korttinsa pelisuunnassa seuraavalle. Mikäli nollia on useampia, kortit siirtyvät eteenpäin niiden määrän mukaisesti. Tämä sääntö muuttaa pelin kulkua erityisen tehokkaasti.

Jos säännöistä on enemmän kysymyksiä, kysykää ihmeessä :D Hauskoja pelihetkiä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti