Eliöitä etsimässä, osa 2

Ainejärjestömme Syrinxin järjestämä eliöralli pidetään kahdesti vuodessa. Edellissyksyn kisan jälkeen osallistuminen myös kevään eliöralliin oli itsestäänselvä vaihtoehto. Tällä kertaa tapahtuma oli kuitenkin 10-vuotisjuhlansa vuoksi hieman erilainen: mukaan oli pyydetty erityisiä haastejoukkueita esimerkiksi eliörallin perustajilta ja vuonna -98 biologianopintonsa aloittaneelta vuosikurssilta. Kisa-aluetta oli lisäksi rajattu koskemaan vain kuntaliitoksia edeltävää Jyväskylän kuntaa, joten entisen maalaiskunnan alueelle jäävän Vaajakosken kotikenttäetuni ei ollut syksystä poiketen käytettävissä lainkaan.

Eliöitä löytyy onneksi muualtakin kuin Vaajakoskelta.

Kokeneita konkareita vastaan otteleminen ja reittivalintoihin liittyvät suunnitelmanmuutokset eivät kuitenkaan hidastaneet tahtia, vaan syksyinen joukkueemme lähti mukaan samalla kokoonpanolla ja vähintään samalla motivaatiolla kuin viimeksikin. Kisa-aikaa oli poikkeuksellisesti kymmenen tuntia, mutta käytännössä tämä ei tuntunut alkuunkaan niin pitkältä kuin alkuun olisi voinut luulla. Kuokkala-Ylistönmäki-Kortepohja-Laajavuori-akselilta löytyi nimittäin jatkuvasti jotakin uutta ja sää suosi suorastaan käsittämättömällä tavalla. Listoilta löytyi tuttuun tapaan 30 valmiiksi määrättyä kasvilajia, eläimistä (nisäkkäät, linnut, matelijat, sammakkoeläimet, kalat ja päiväperhoset) puolestaan sai pisteitä syksyltä tutuilla kertoimilla.

Yksi piste irtosi myös kähmyilymestari kaulushaikarasta.

Otin alusta lähtien tavoitteeksemme 60 lajia lintuja. Lämpimät kelit olivat tuoneet maisemiin jo varsin mukavasti muuttajia, ja näimmekin esimerkiksi vuoden ensimmäiset pääskyt sekä muutamia muita kesäisiä lajeja. Lopulta onnistuimme jopa ylittämään tavoitteen yhdellä lajilla, ei hassummin! Kalojen osalta meni hieman heikommin, sillä monen eri tekijän summana tiimiltämme puuttuivat  täysin kalastusvälineet. Kalat olisivat kuuden pisteen kertoimillaan tehneet hyvää tuloksellemme, mutta onnistuimme sentään määrittämään kaksi lajia jopa rannalta katsomalla. Pohjanoteeraus syntyi kuitenkin matelija- ja sammakkoeläinosastolla, jolta emme saaneet pisteitä lainkaan - yhden jäsenen havainto sammakosta ja toisen sisiliskosta eivät paljoa lämmittäneet, kun yli puolelle joukkueen jäsenistä on tultava havainto kustakin lajista ennen pisteille pääsemistä. Onneksi sentään saimme keskivertomäärän nisäkkäitä ja päiväperhosia sekä suurimman osan kasvilistan lajeista. Googlea tarvittiin jälleen apuun listan epäselvimmissä kohdissa, sentään vähemmän kuin syksyllä :D

Näsiää ei onneksi ollut vaikea määrittää.

Ryhmähenki joukkueessamme oli koko ajan yhtä loistava kuin sääkin, ja yhteinen mielenkiinto jokaista löydettyä eliötä kohtaan auttoi melkoisen hyvin jaksamaan kymmenen tunnin rupeaman täysin ongelmitta. Illan purkutilaisuudessa selvisi, että saimme 12 joukkueesta neljännen sijan 238 pisteellä - jos miettii, että edellämme olleiden joukkueiden jäsenistä suurin osa oli pikemminkin opettajia kuin opiskelijoita, sijoituksemme ei fuksijoukkueena ollut lainkaan hassumpi. Kaiken lisäksi saimme reippaasti enemmän lintulajeja kuin yksikään toinen joukkue huolimatta siitä, että edellämme olleissa joukkueissa oli useampiakin pitemmän linjan lintumiehiä :D No jaa, ei huono ralli kuitenkaan. Ensi syksynä todellakin kisataan taas!

Ja ehkä ne kalavehkeetkin voisi jo hommata seuraavalle kerralle :D