Flanööri

Biologina ja luonnonystävänä olen suhtautunut urbaaniin ympäristöön tietynlaisella varauksella - kaupunki on aina vallannut alkuperäisen tilan luonnonympäristöltä luonnollisten eliölajien kustannuksella, ja erilaiset ihmiskunnan ongelmat ovat kaupungeissa usein näkyvimpiä. En ole koskaan kokenut viihtyväni kaupungissa samalla tavalla kuin siellä, missä ihmisen vaikutus näkyy vähemmän. Olin kuitenkin valmis jättämään ennakkoluuloni ja kiinnittämään kävellessäni huomiota eri asioihin kuin tavallisesti. Onnistuin yllätyksekseni löytämään useita erilaisia urbaanin taiteen muotoja:

"Varsinainen" katutaide. Näiden taideteosten katsoisin olevan virallista kautta taiteilijalta tilattuja, päättäjien hyväksymiä maiseman piristäjiä. Kaikki niistä eivät suuresti miellytä omaa esteettistä silmääni, mutta silti pidän niitä enemmän positiivisena ilmiönä betonin ja asvaltin keskellä. Teosten olemus vaihtelee koristekuvista ja tilataideteoksista sellaisiin, joilla on lisäksi jokin funktio maisemassa (esimerkiksi tavallisten puistonpenkkien koristelu tai tilaustyönä tehdyt erilaiset penkit).

Kansalaistaide. Joissakin paikoissa esimerkiksi lapset ovat saaneet jättää oman jälkensä maisemaan luvan kanssa. Edellisestä kategoriasta tämä eroaa ainakin siten, että "tavalliset" ihmiset (ei siis ammattilaistaiteilijat) tekevät teokset, eikä niistä ymmärtääkseni makseta. Niiden tarkoitus on kuitenkin mielestäni sama kuin virallisen katutaiteen, eli piristää maisemaa.

En ole aivan varma, edustaako tämä teos Lähteen edustalla luvallista kansalaistaidetta, kansalaisen luvatonta päähänpistoa vai taiteilijan visiota. Sijoitan sen kuitenkin tähän luokkaan. 

Urbaanit taidenäyttelyt. Mäki-Matin perhepuiston vieressä sijaitsee pieni näyttely, jonka kuvat vaihtuvat säännöllisin väliajoin. Ne eivät siis ole samassa mielessä pysyvä osa maisemaa kuin ensimmäiseen kategoriaani kuuluva katutaide. Kuvat ovat ammattilaisten tai ainakin harrastelijoiden käsialaa, mutta voi olla, ettei niistä makseta taiteilijalle. En ole selvillä siitä, löytyykö Jyväskylästä muualta vastaavia näyttelyitä.

Vandalismi. Jotkut tahtovat katutaiteilijoiksi luvatonta reittiä, ja merkkaavat reviirinsä spraymaaleilla. Erilaisia graffititöhryjä näkee maisemassa tuon tuostakin, ja niitä on päätynyt myös edellisten kategorioiden teoksia esitteleviin kuviini. Kaikki graffitit eivät tietenkään ole mitään töhryjä, vaan parhaimmillaan ne ovat näyttäviä ja taidokkaasti tehtyjä maiseman piristäjiä. Omalle reitilleni ei kuitenkaan osunut sellaista graffitia, jonka voisi kuvitella olevan luvallisesti tehty, vaan yhdellä värillä tehtyjä yksinkertaisia "tageja" ja joitakin tyylitellympiä versioita samalla sisällöllä. Osa näistä teoksista oli tahallaan tehty talojen seiniin tai oikeiden taideteosten päälle. Vaikka ymmärrän graffitimaailman olevan oma alakulttuurinsa, suurimmalle osalle yhteiskuntaa se näyttäytyy lähinnä kiusantekona, josta koituu veronmaksajille kustannuksia. En tiedä, kuinka monet graffitimaailmaan vihkiytyneet vetävät rajan luvallisten ja luvattomien graffitien välille, mutta luvattomat ovat mielestäni jo melko kyseenalaista taidetta.

Näyteikkunat. Päädyin jättämään mainokset, kuten julisteet, tietoisesti pois urbaanin taiteen luokittelustani. Huomasin kuitenkin, että monien liikkeiden näyteikkunoissa on käytetty paljon aikaa ja vaivaa erilaisten asetelmien luomiseksi, enkä siksi halunnut sulkea niitä taiteen ulkopuolelle mainonnan elementin perusteella. 

Yksityiset pihat ja ikkunat. Tässä yhdistyy nähdäkseni elementtejä näyteikkunoista ja kansalaistaiteesta - tuskin kukaan koristelee omaa kotiaan kaupallisessa mielessä, mutta asetelmat on yhtä lailla tarkoitettu nähtäviksi ja urbaanin maiseman piristäjiksi, ja lisäksi niitä voi tehdä kuka tahansa olematta virallisesti taiteilija. Kansalainen voi toki olla taiteilija myös huomaamattaan, koska osa tällaisista teoksista lienee alkujaan tarkoitettu asukkaan omaksi iloksi eikä kenen tahansa ohikulkijan nähtäväksi.

Arkkitehtuuri. En ymmärrä arkkitehtuurista juuri mitään enkä tavallisesti kiinnitä siihen paljoakaan huomiota. Nyt huomasin, että tutun reitin varrella olevissa rakennuksissakin on pieniä silmää miellyttäviä yksityiskohtia tai väriyhdistelmiä, joita en ole aikaisemmin osannut katsoa.

Maisema-arkkitehtuuri. Tämän kategorian ajatteleminen taiteena oli kokonaan uusi oivallus. Muihin osa-alueisiin maisema-arkkitehtuurin kuitenkin nähdäkseni yhdistää se, että kaikissa on taustalla jonkun suunnittelijan visio. Kun piha- tai puistoalue poikkeaa luonnollisesta hoitamattomuuden tilasta esimerkiksi symmetrian, luonnollisen lajiston ulkopuolisten kasvien tai ihmisen tekemien rakennelmien osalta, taustalla on jonkun päätös muokata maisema sellaiseksi.

Luonto itsessään. Kristittynä näen koko luonnon maisemineen ja eliöineen yhtä lailla tietoisen toiminnan, luovuuden ja älykkään suunnittelun ilmentymänä kuin ihmisten tekemän taiteenkin. Urbaani ympäristö olisi huomattavasti ankeampi ilman kasveja ja lintuja, jotka ovat näkyvimmät osat luontoa lähes kaikkialla. Vaikka kävelyni sijoittui sellaiseen paikkaan ja aikaan, että lintuja oli poikkeuksellisen vähän liikkeellä, onnistuin silti havaitsemaan seitsemän eri lajia. Näköaistin lisäksi muut aistit pääsivät kävelyllä käyttöön vain vähänlaisesti, mutta lintujen ääniä sentään kuului joissakin kohdissa liikenteen melusta huolimatta.

Varpusia kirjaston koristepensaissa, näinkin arkinen lintulaji on lähempää katsottuna yllättävän koristeellinen.